Vakuutusmaksujen, korvausvastuun ja sijoitusympäristön vaikutus vahinkovakuutusyhtiön vakavaraisuuslaskennassa

Johdanto

Vakuutusyhtiön sisäinen päätöksenteko on sidoksissa yhtiön riskienhallintaan ja vakavaraisuusaseman muutoksiin.Vakavaraisuusaseman muutokset tulee ottaa huomioon osana päätöksentekoa. Työn on tarkoitus toimia vakavaraisuuslaskennan yleiskatsauksena, jossa on kuvattu sanallisesti ja ymmärrettävästi selittäen vahinkovakuutusyhtiön SolvenssiII:n standardikaavan mukaista vakavaraisuuslaskentaa sekä havainnollistettu erityisesti vakuutusmaksujen, korvausvastuun ja sijoitusympäristön muutosten vaikutusta vakuutusyhtiön vakavaraisuuspääomavaatimukseen sekä omaanvarallisuuteen. Työtä voisi hyödyntää uusien hallituksen jäsenien tai asiantuntijoiden perehdyttämisessä.

Luvussa 2 määritellään ensin kirjanpidon ja vakavaraisuuslaskennan vastuuvelan käsitteet. Luvussa 3 pääomavaatimukset ja oman varallisuuden muodostuminen on kuvattu oleellisimmilta osin. Luvussa 4 käsitellään vakuutusmaksujen sekä korvausvastuun ja sijoitusympäristön muutosten vaikutusta vakavaraisuuspääomavaatimukseen jaomaan varallisuuteen. Ensin esitellään kirjanpidon erien erilaista käsittelyä vakavaraisuuslaskennassa. Kirjanpidonvastuuvelan laskenta eroaa Solvenssi II:n mukaisesta vastuuvelan laskennasta paitsi erilaisen laskentatekniikan myöserilaisen arvostamisen vuoksi. Myös sijoitusomaisuus tulee vakavaraisuuslaskennassa aina arvostaa käypään arvoon.Luvussa 4 havainnollistetaan kuinka vakuutusmaksutulo vaikuttaa paitsi oman varallisuuden määrään myösvakavaraisuuspääomavaatimuksen määräytymiseen. Vastuuvelan poikkeuksellinen kasvu laskuperustemuutoksenjohdosta vaikuttaa yhtäaikaisesti pienentäen oman varallisuuden määrää ja kasvattaen vakavaraisuuspääomavaatimusta. Sijoitusympäristön muutosten osalta havainnollistetaan korkojen ja osakkeiden arvojen muutostenvaikutusta. Lisäksi käsitellään luottoriskin määräytymistä korkomarginaali- tai vastapuoliriskinä. Viimeisimpänä luvussa4 käsitellään inflaation vaikutusta vakavaraisuuslaskennassa sekä esitellään erilaisia jälleenvakuutusjärjestelyjä ja niidentuomaa suojaa.

Määritelmät luvuissa 2 ja 3 perustuvat pääosin vakuutusyhtiölakiin [1] sekä Solvenssi II-direktiiviin [2] ja -asetukseen [3].