Johdanto

Sairausvakuutus jakautuu työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Työtulovakuutus korvaa vakuutetulle sairaudesta tai vanhemmuudesta aiheutuneen ansionmenetyksen, sairaanhoitovakuutuksen tehtävänä on sairaudesta ja sen hoidosta syntyneiden kustannusten korvaaminen. Työtulovakuutus rahoitetaan pääasiassa työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla, sairaanhoitovakuutus puolestaan vakuutettujen vakuutusmaksuilla ja valtion rahoitusosuudella.

Sairausvakuutuksen rahoitus on ollut hyvin tasapainoisessa tilassa vuoden 2006 rahoitusuudistuksen jälkeen, kun rahoitus on määräytynyt vain suoraan sairausvakuutukseen liittyvien tekijöiden seurauksena. Vuoden 2016 keväällä tehty kilpailukykysopimus kuitenkin muuttaa nykyistä rahoituksen tasapainoa ja tuo siihen uudestaan suhdannepoliittisen elementin, joka on sairausvakuutuksen kannalta ulkopuolinen tekijä.

Tässä työssä esitellään sairausvakuutuksen rahoitus matemaattisesta näkökulmasta. Koska kilpailukykysopimuksen tuomat muutokset rahoitukseen on toteutettu väliaikaisella lailla siten, että voimassaolevan lain mukainen laskenta tehdään ensin ja vasta sen tuloksiin sovelletaan kilpailukykysopimusta, on myös tässä esityksessä tarkastelu jaettu toisaalta pysyvän lainsäädännön ja toisaalta kilpailukykysopimuksen mukaiseen laskentaan. Lopuksi pohditaan vielä kilpailukykysopimuksen vaikutuksia sairausvakuutusrahaston vakuutusperiaatteeseen.

Matemaattinen esitys sairausvakuutuksen rahoituksesta on toistaiseksi puuttunut. Rahoituksen hoitamisessa tarvittavat käytännön laskelmat on tehty Kelassa laintulkinnan perusteella suunnitellulla tietokonemallilla.

Abstract

The Finnish statutory national health insurance scheme (NHI) was established in 1964 with the Health Insurance Act. All permanent residents of Finland are covered under the scheme, with benefits including sickness and maternity allowances and medical expenses. Initially the scheme was meant to be funded mainly through contributions by the employers and the employees with one third of the funding covered by the state.

Over time the funding of the scheme started to lose its transparency when the insurance contributions were treated as an instrument of fiscal policy and were regularly lowered to compensate employees and employers during adverse economic cycles. At the same time, as contribution income went down, the expenditure of the scheme was steadily rising which led to further deterioration of the insurance aspect of the NHI. The declining contribution income was replaced by increased state funding which again was often arranged in a oneoff manner on an annual basis.

In 2006, to address these issues, the financing of the NHI went through a complete overhaul. The funding was divided into two separate insurance schemes, the labour income insurance covering the loss of income due to sickness or parenthood, and medical expenses insurance dealing with non-income related expenses caused by falling ill such as treatment and medicine. The labour income insurance was funded almost completely by contributions from employers and employees, whereas the funding of the medical expenses insurance was split between the insured and the state. Most importantly, exact rules were laid out on how the benefit expenditure effected the contributions, a link that was missing from the old Health Insurance Act.

The modernised funding proved to be stable: as of 2016 the contributions are still around the same as they were at their inception in 2006. However, beginning in 2017 there are some fundamental changes to the financing of NHI brought about by the competitiveness pact between the trade unions and employers’ federations. To reduce the cost of employing people the employers’ contributions to the labour income insurance will be scaled down by a predetermined amount and the corresponding employee contribution will be raised to cover the funding gap. To reimburse the employees the state will then take over the same amount of funding in the medical expenses insurance where the employee contributions are lowered to zero for 2017–2019.

In this thesis we present a formal treatment of the mathematics behind the financing of national health insurance after the 2006 reform and explain how the insurance contributions are determined. We also introduce the modifications to the financing of the NHI required by the competitiveness pact starting in 2017. We discuss the implications the competitiveness pact will have on the insurance principle of the national health insurance and whether the cost of indemnity will still be reflected in the contributions.

Share Share Share